(En lähtenyt tämän nivaskan kanssa skannaustalkoisiin, siksi kameralla otettu huippulaatu! Kuvista kuitenkin saa selkoa…)

Tavattiin neljä vuotta sitten Himoksella juhannusfestareilla ensimmäistä kertaa. Samassa mökissä majailleesta kaverin kaverista tulikin lopulta vähän enemmän kuin kaveri…

Nyt neljän vuoden tuntemisen jälkeen aattelin että voin tänä tasa-arvon aikana aivan hyvin kosaista ihan itte.
Ajattelin, että tää ois mun näkönen tapa hoitaa asia, ja jää toivottavasti mieleen.
Kyllä se kuulemma haluu olla aina mun kaa. Aika onnistunut juhannus siis tämäkin. <3

.

.

Avopuoliso pelasi taannoin koneellaan taas melko myöhään, ja mölisi mikrofoniin sen verran kantavalla volyymillä, etten saanut nukutuksi.

Piirsin tämän, otin kännykällä kuvan ja lähetin Facebook-chatissa hänelle viereiseen huoneeseen. Hiljeni.

Väritin tämän toki vasta myöhemmin ja viivapiirros riitti silloin, sillä tarvittiin ripeitä toimia.

.

Oon ny ollu kaks vuotta tommosen tyypin kanssa, joka ei oikeesti ollu koskaan maistanu Arnoldsin donitsei.
Aattelin täten muuttaa asian.
Siis sen donitsiasian, olemisasia on just hyvä näi ja se saa jatkua.

.

Avoliiton auvoisaan arkeen astuminen on tuonut mun tarpeen sarjakuvailmaisuun meidän seinille saakka
post-it -lappunalkutuksen muodossa. <3

(Toimii, suosittelen!)

Tuoreimpana katastrofina tämä, kun tuo turjake unohti ostaa vessapaperia, ja viimeistä rullaa vietiin…

Tagit: lappunalkutus, parisuhde.

.

.